Valikko Sulje

Kotiutumisohjeet

Koiran muuttaessa uuteen kotiin, uusien ihmisten luokse, kestää oman aikansa jotta stressi laskee ja koira kotiutuu. Tähän tulee menemään aikaa koirasta riippuen viikoista kuukausiin. Lopullinen kotiutuminen tapahtuu yleensä 1-3 vuoden kuluessa. Fysiologisesti koiran stressitason lasku kestää vähintään 2 kuukautta. Alkuaikoina koiran stressi voikin ilmetä monin eritavoin kuten resurssiaggressiona, karkaamisena, eroahdistuksena tai tavaroiden pureskeluna.

Koiraa hakiessa tulee mukana olla panta, y-valjaat ja molempiin omat hihnat (ei flexiä). Karkaamisriski alkuaikoina on suuri ja niin valjaiden kuin pannan tulee olla todella tiukalla, jottei koira pääse peruuttamaan niistä irti. Tämä tapahtuu ihan sekunnissa, mikäli varusteet ovat liian löysällä. Ovien ja ikkunoiden kanssa tulee samasta syystä olla tarkkana aina auton ovien avaamisesta lähtien. Aidatulla alueellakaan koiraa ei tule päästää irti ilman liinaa. Mikäli koira kuitenkin karkaa näistä varotoimista huolimatta, tulee yhdistykseen olla välittömästi yhteydessä jatko-ohjeistuksen saamiseksi.

Koiran vatsa voi kaiken muutoksen ja ruoan vaihtumisen myötä mennä löysälle. Kannattaakin siis varautua etukäteen ostamalla valmiiksi riisiä ja maitohappobakteereja, sekoittaa niitä ruoan sekaan ja pikkuhiljaa totuttaa koira uuteen ruokaan. Koira tulee madottaa Suomeen tultuaan ensin viiden päivän Axilur-kuurilla ja parin viikon päästä lisäksi Drontalilla. Kotona ennestään olevat eläimet tulee matolääkitä myös, niille riittää normaali matokuuri. Koiran saapuessa se kannattaa, jos mahdollista, pestä samantien mieluiten desinfioivalla shampoolla.

Yksinoloa tulee harjoitella alusta alkaen pikkuhiljaa. Tilaa on hyvä rajata alkuun ja jättää koiralle mieluisaa tekemistä esim. luiden ja täytettyjen kongien avulla. Niin kodista poistumisen kuin kotiinpaluun on hyvä olla ns. eleetöntä, jotta koira oppisi, ettei asiassa ole mitään ihmeellistä vaan ihan normaali asia. Yksinolon harjoittelu on hyvä aloittaa heti seuraavana päivänä koiran tultua kotiin. Huomion antamista kannattaa myös aluksi rajoittaa koska koiralle se saattaa olla ns.karhunpalvelus. Mitä enemmän koira aluksi saa huomiota, sitä enemmän se herkästi takertuu ihmiseen. Huomiota kannattaa lisätä pikkuhiljaa sen mukaan, miten hyvin koira pärjää yksin kotona.

Stressi nostattaa koirassa herkästi resurssiaggressiota. Tällä tarkoitetaan sitä, että se ns.ylireagoi herkästi. Koira voi olla omistushaluinen uudesta ihmisestään koska se on vielä epävarma ja stressaantunut. On tärkeää, että perheen muita eläimiä huomioidaan vähintäänkin yhtä paljon, jos ei enemmän, kuin uutta tulokasta aluksi. Koira saattaa omia ruokakuppia ja vesikuppia tai leluja alun stressin vuoksi, joten ruokailu eri huoneissa ja/tai ihmisen valvonnan alla on aluksi tärkeää. Lisäksi koiran leikkejä kannattaa valvoa etenkin, jos se leikkii toisen koiran kanssa koska leikki menee stressin ollessa korkea herkästi ”överiksi”. Stressi saattaa muuttaa koiran käytöstä hyvinkin paljon, joten on tärkeää, että koiralle annetaan aikaa sopeutua.

Monet rescue koirat aristelevat joitakin ihmisiä, erityisesti miehiä. Tämä johtuu useimmiten siitä, että ne eivät ole pentuaikana sosiaalistuneet kunnolla. Möreä ääninen ja isokokoinen mies herättää herkästi pelkoa. Tästä syystä on tärkeää, että erityisesti adoptioperheen miespuoliset henkilöt antavat koiralle alkuun runsaasti erityisen hyviä herkkuja ja mielellään ylipäätään ruuan. Myös yhteinen lenkkeily lujittaa ihmisen ja koiran välistä suhdetta. Vieraiden ihmisten kannattaa myös antaa koiralle herkkuja kun ne tulevat kylään. Rauhottavia signaaleja kannattaa koiran kanssa käyttää, näitä ovat esimerkiksi maiskuttelu ja haukottelu. Suositeltavaa lukemista on Turid Rugaasin kirja Rauhoittavat signaalit sekä Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen.

Mikäli tarvitset apua koiran kotiuttamisessa, ole aina ensisijaisesti yhteydessä koiravaraajaan. Jokaisen kodin tulee olla valmis käyttämään myös kouluttajaa apuna tarvittaessa. http://www.elaintenkouluttajat.com/