Valikko Sulje

Tautitestit

Toivo kuuluu Responsible rescue hankkeeseen. Kaikki Toivon Venäjältä tulevat koirat testataan responsible rescuen kriteerien mukaisesti punkkivälitteisten tautien varalta (anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi), sydänmadon (dirofilaria immitis) ja ihomadon (dirofilaria repens) sekä leishmania varalta. Sydänmatoa ja ihomatoa esiintyy lähinnä Etelä Venäjällä koska ilmasto on siellä lämpimämpää. Ihan Etelä Venäjällä saattaa myös esiintyä leishmaniaa. Kuitenkin koska ilmasto lämpenee kokoajan, saattaa taudit siirtyä kohti pohjoisempaakin maanosaa enenevässä määrin. Punkkivälitteisiä tauteja sen sijaan esiintyy myös Suomessa.

Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis) on koiran sydämessä loisiva sukkulamato, joka aiheuttaa sydänmatotaudin infektoituneen hyttysen piston välityksellä. Sydänmatoa esiintyy yleisesti trooppisilla alueilla.

Sydänmadon etenemisessä on neljä vaihetta, joista alun kaksi voivat olla oireettomia. Myöhemmin oireina esiintyy yskimistä ja hengenahdistusta. Sydänmato voidaan luotettavasti todeta ainoastaan verikokeilla. Yhdistys testaa koirat aina verikokein. Lisätietoa täältä

Ihomato (Dirofilaria repens )on lihaa syövien nisäkkäiden vektorivälitteinen loinen, jota levittää hyttynen. D.repens -loisen toukat kulkeutuvat elimistössä verenkierrossa, mutta se kehittyy aikuiseksi ihon alla ja voi muodostaa loistoukkia sisältäviä tulehduspesäkkeitä, jotka voivat näyttää rasvapateilta tai ihokasvaimilta. Loinen itsessään on melko vaaraton, mutta se on zoonoottinen, eli se voi joskus siirtyä hyttysen välityksellä myös ihmiseen. Ihomadon esiintyvyys todetaan luotettavasti verikokeilla. Yhdistys testaa koirat aina verikokein.

Anaplasmoosi on infektoituneiden puutiaisten levittämä tauti. Ne voivat levittää anaplasmoosia, borrelioosia, ehrlichioosia tai puutiaisaivokuumetta. Näistä anaplasmoosi, borrelioosi ja ehrlichioosi ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, kun taas puutiaisaivokuume virusten.
Anaplasmoosia ja borrelioosia esiintyy myös Suomessa pääasiassa keväällä, kesällä ja syksyllä. Puutiainen herää keväällä, kun keskilämpötila ylittää viisi astetta. Anaplasmoosi on Suomessa toistaiseksi suhteellisen harvinainen, mutta sitä esiintyy saaristossa ja Ahvenanmaalla. Anaplasmoosia esiintyy kaikkialla Euroopassa, joten matkustavat koirat voivat olla terveysvaarassa. Koiralla borrelioosia aiheuttaa Borrelia burgdofteri -bakteeri. Yleisin levittäjä on puutiainen (punkki), jonka puremasta syljen välityksellä bakteerit leviävät hitaasti elimistöön. Borreliabakteerin varsinaisina isäntinä toimivat usein pikkujyrsijät, mutta se voi myös tarttua isoihin nisäkkäisiin. Näistä isäntäeläimistä bakteeri tarttuu verta imevään punkkiin.Borrelioosia esiintyy kaikissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Lisätietoa täältä

Ruskea koirapuutiainen voi tartuttaa koiraan ehrlichioosia, joka on Ehrlichia canis -bakteerin aiheuttama tauti. Ehrlichioosia levittävät myös Ehrlichia chaffeesis -ja Ehrlichia ewingii -bakteerit, jotka voivat levittää tautia myös ihmiseen. Tartunta vaatii kuitenkin aina infektoituneen ruskean koirapuutiaisen pureman. Ruskea koirapuutiainen on myös levinnyt Suomeen koirien mukana, mutta tartunnan riski muihin eläimiin on häviävän pieni. Meillä Pohjoismaissa punkit levittävät Ehrlichia-bakteeria, joka aiheuttaa ihmiselle vaarallisen infektiosairauden nimeltään ihmisen granulosyyttinen ehrlichioosi. Lisätietoa täältä

Babesioosi eli koiran punatauti on loisen aiheuttama sairaus. Koira saa infektion puutiaisen puremasta. Babesioosia esiintyy kaikkialla maailmassa, erityisesti lämpimissä maissa. Euroopassa koiralle sairauden pääasiallinen aiheuttaja on Babesia canis -loinen. Myös Babesia gibsoni aiheuttaa koiralle tautia. Nämä molemmat ovat parasiitteja, joiden vektorina toimivat puutiaiset. Suomessa esiintyvistä puutiaisista ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia. Lisätietoa täältä

Leishmaniaa esiintyy yleisesti maailman trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Leishmania tarttuu koiraan hietasääsken välityksellä. Hietasääskeltä tartunnan saaminen Suomessa ei ole mahdollista, koska Suomi ei kuulu hietasääsken levinneisyysalueeseen. Loista kantava hietasääski toimii tartunnan väli-isäntänä tartunnan levittämisessä koiralta toiselle. Tartunta tapahtuu verikontaktin välityksellä ja voi tapahtua myös pureman, siemennesteen, istukan tai esimerkiksi ruskean koirapunkin välityksellä. Lisätietoa täältä